Wikipedia

Paavo Arhinmäki
Syntymäpäivä	13. joulukuuta 1976 (ikä 33)
Syntymäpaikka	Helsinki
Puolue	Vasemmistoliitto
Asema	kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Vaalipiiri	Helsingin vaalipiiri
Kotipaikka	Helsinki
Kotisivu	www.punajuuri.net

Paavo Erkki Arhinmäki (s. 13. joulukuuta 1976 Helsinki) on Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu. Arhinmäki tuli tunnetuksi aktivistina sekä radikaalina punavihreänä poliitikkona ollessaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja vuosina 2001–2005.

muokkaa Poliittinen ura

Arhinmäki oli mukana järjestämässä Kuokkavierasjuhlia vuonna 2000, ennen vuosittaisten mielenosoitusten muuttumista väkivaltaisiksi.^[1]

Helsingin kaupunginvaltuutettu Arhinmäki on ollut vuodesta 2001 alkaen. Tätä ennen hän oli jo toiminut Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä (1997–2004, 2007–). Hän on ollut myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 2005–2007. Arhinmäki on toiminut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.^[2]

Vasemmistoliiton vuoden 2006 ylimääräisessä puoluekokouksessa Arhinmäki hävisi puheenjohtajavaalin Martti Korhoselle. Hän toimi Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana. Eduskuntaan Arhinmäki valittiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä 6 859 äänellä. Arhinmäen, hänen tukiryhmänsä ”Paavon jengin” ja Sosialistiliiton Itä-Helsingin ostoskeskuksiin ja lähiökapakoihin suuntautunut yhteinen kampanjakiertue^[3] herätti mediassa huomiota.

Arhinmäki seurasi Vasemmistoliiton puheenjohtajana eurovaalitappion jälkeen yllättäen eronnutta Martti Korhosta^[4]. Korhonen sanoi erovaatimusten olleen "änkyröiden" organisoimia ja moitti erityisesti hänen eroaan vaatinutta Esko Seppästä.^[5][6] Arhinmäki voitti vastaehdokkaansa – niin ikään ensimmäisen kauden kansanedustajan – Merja Kyllösen puoluevaltuuston äänestyksessä luvuin 34–20. Äänestyksessä yksi äänesti tyhjää.^[7]

Arhinmäen valinnan jälkeen Helsingin Sanomat arveli puolueen linjan ärhäköityvän ja radikalisoituvan, mahdollisesti siirtyvän myös enemmän vasemmalle. Lehti luonnehti Arhinmäkeä punavihreäksi Tennilän oppipojaksi.^[8]

muokkaa Poliittisia linjauksia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Osio kaipaisi parempia, ulkopuolisia lähteitä, katso Wikipedia:Poliitikot

Helsingin Sanomien mukaan Arhinmäki tunnetaan räväkkänä ja terävänä poliitikkona, joka kannattaa punavihreää, arvoliberaalia linjaa, ja vaatii Vasemmistoliitolta vahvaa aatteellisuutta.^[9] Arhinmäki on kirjoittanut ajatuksistaan kirjan Punavihreä sukupolvi. Punavihreän lisäksi Arhinmäki määrittelee itsensä "demokraattiseksi sosialistiksi".^[7]

Heti puheenjohtajavalintansa jälkeen Arhinmäki määritteli Vasemmistoliiton puolueeksi, joka kannattaa demokraattista sosialismia. Itsensä Arhinmäki määritteli sosialistiksi, ja kysyttäessä kielsi olevansa kommunisti.^[10] Arhinmäki on kertonut haluavansa sanoutua irti Vasemmistoliiton vanhoista linjaristiriidoista ja uudistaa puoluetta nykyaikaisempaan suuntaan, selkeyttää puolueen viestiä ja uudistaa puolueorganisaatiota.^[7] Arhinmäen mielestä Vasemmistoliitto tarvitsee jatkossakin vahvan aatepohjan. Hänestä on vaikea nähdä vasemmistopuoluetta joka ei nojaisi sosialismiin ja humanismiin, mutta näitä ismejä ei Arhinmäen mukaan kuitenkaan pidä nähdä rajoittavina tai valmiiden vastauksien antajana.^[11]

Arhinmäki on vaatinut kaikkein köyhimpien kansalaisten aseman parantamista. Maaliskuussa 2006 hän esitti pienimpien sosiaalitukien ja työmarkkinatuen nostoa, sekä maataloudelta leikattujen EU-tukien kompensaatiota.^[12] Arhinmäki on vastustanut Vanhasen II hallituksen yliopistouudistusta ^[13], Lex Nokiaa ^[14]ja sen yritystä nostaa eläkeikää. ^[15] Arhinmäki on tiukan kielteinen ydinvoimaa kohtaan, eikä voi hyväksyä ydinvoimaa missään olosuhteissa.^[16] Hän suhtautuu pakolaisiin ja muihin maahanmuuttajiin myönteisesti.^[17] Arhinmäki kannattaa turkistarhauksen lopettamista siirtymä-ajan jälkeen.^[18] Arhinmäki haluaisi rauhanturvaajat pois Afganistanista.^[19]

Arhinmäki on esittänyt valtionyhtiöiden aseman vahvistamista ja niiden omistajaohjauksen tiukentamista. Hänen mielestään valtionyhtiöissä valtion omistusta ei tule vähentää vaan lisätä.^[20] Arhinmäki esitteli elokuussa 2009 ajatuksensa perustettavasta kansanpankista. Pankki keskittyisi Arhinmäen mukaan perinteisiin pankkipalveluihin, ja se voisi periä alhaisempia maksuja ja korkoja kuin muut pankit.^[21] Uusi Suomi -verkkojulkaisun päätoimittaja Markku Huusko kuvasi esitystä populismiksi, koska mukana on paljon paatosta, mutta vain vähän käytäntöä. Huusko vertasi Arhinmäkeä Timo Soiniin, kirjoittaen että nyt Suomen poliittiselle areenalle on saatu myös vasemmistopopulisti.^[22]

muokkaa Vaalirahoitus

Arhinmäki ilmoitti käyttäneensä eduskuntavaaleihin 2007 yhteensä noin 36 000 euroa. Avustuksia hän sai puolue- ja työväenjärjestöiltä vajaat 17 000 euroa ja yksityisiä lahjoituksia vajaat 7 000 euroa. Suurimmat lahjoittajat olivat Vasemmistonuoret ja Rakentajien vasemmistoyhdistys ry. Omia varojansa hän käytti noin 12 000 euroa.^[23] Arhinmäki täydensi alkuperäistä ilmoitustaan sen jälkeen kun vaalirahoituksesta oli noussut kohu ja hän oli arvostellut siitä muuun muassa keskustaa.^[24] Arhinmäki vaati eduskunnan kyselytunnilla kesäkuussa 2008 pääministeri Matti Vanhasta antamaan vaalirahoitussotkusta pääministerin ilmoituksen. Vanhanen kieltäytyi sillä perusteella, että myös monet opposition kansanedustajat ovat saaneet ulkopuolista vaalirahaa mutta jättäneet puutteellisia rahoitusilmoituksia, ja viittasi erityisesti Arhinmäkeen.^[25]

muokkaa Yksityiselämä

Arhinmäki on syntynyt Helsingissä ja asunut nuoruusvuosinaan muun muassa Kulosaaressa ja Pasilassa. Nykyisin Arhinmäki asuu Herttoniemenrannassa avopuolisonsa kanssa. Arhinmäki kävi Helsingin Alppilan lukiota. Hän on lukenut pitkän ruotsin ja paikkaillut englannin taitojaan eduskunnan kielikursseilla.^[2]

Ennen kansanedustajan uraa Arhinmäki on toiminut muun muassa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana, suorittanut siviilipalveluksen liikuntavammaisten koulussa luokka-avustajana sekä työskennellyt SAKKI ry:ssä, Kansan Uutisten kesätoimittajana ja nurmikon leikkaajana Helsingin kaupungin puistoyksikössä.^[26]

Arhinmäki tunnetaan innokkaana jalkapallo-fanina.^[27] Kotimaassa hänen suosikkijoukkueensa oli FC Jokerit, jonka kannattajaryhmä 116% Boysia hän oli perustamassa. Arhinmäki harrastaa myös polkupyöräilyä.^[28] Hän kertoo olevansa kasvissyöjä.^[29]

Arhinmäki otettiin syyskuussa 2006 Smash Asem -tapahtumassa kiinni epäiltynä poliisin vastustamisesta. Hän oli kiinniotettuna yli 24 tuntia. Syyte Arhinmäelle luettiin Helsingin käräjäoikeudessa syyskuussa 2007 alkaneessa oikeudenkäynnissä. Syyte vedettiin oikeudenkäynnin aikana pois, kun kaksi poliisia oli kertonut, ettei Arhinmäelle oltu annettu selvää poistumiskäskyä.

Arhinmäki on kertonut saaneensa 15 päiväsakkoa julkisrauhan rikkomisesta ydinvoimala-alueella.^[30]

muokkaa Julkaisuja

• Punavihreä sukupolvi (Otava, 2006)

muokkaa Lähteet

muokkaa Aiheesta muualla

• Arhinmäen kotisivut
• Arhinmäen eduskuntasivu
• Paavo Arhinmäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.